Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
”Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä.”
(Psalmi 139)
Kristillisen ihmiskuvan pohjalta jokainen ihminen on arvokas. Jokainen on Jumalan silmissä kaunis, ilman tekoja, ilman omia ansioitaan. Jokaisen lapsen tulee saada kokea, että hän on ilo vanhemmilleen ja kaikille hänen kanssaan tekemisissä oleville aikuisille. Katso lasta silmiin, hymyile ja kerro, että pidät hänestä.
Koti ja oma perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö. Läheisten ihmisten merkitys on tärkeää lapsen identiteetille, arvojen ja asenteiden muodostumiselle. Turvallinen kiintymyssuhde lapsen ja vanhemman välillä luo pohjaa myös lapsen suhteelle Jumalaan.
Lapselle ympäröivä maailma ja kaikki eteen tulevat asiat ovat uusia ja ihmeellisiä kokemuksia. Lapsi tutkii, haistelee, maistelee, tunnustelee, kaikki aistit valppaina. Kyselemisen ja ihmettelyn taito yhdessä lapsen kanssa avaavat ovia maailmaan, jossa aina kysymyksille ei tarvitse löytää vastauksia.
Lapsen kysymyksiin voi vastata myös kysymyksellä ja näin lähteä yhteiselle ihmettelyn matkalle. Lapsen ajattelun viisaus ja filosofisuus hämmästyttää meitä aikuisia. Lapsi osaa yhdistää aikaisempia kokemuksiaan uusiin ja oppii ja oivaltaa näin uusia asioita. Konkreettinen ajattelu liittyy tähän kehitysvaiheeseen ja luo pohjaa myöhemmälle käsitteellisemmälle ajatukselle. Konkreettisuus liittyy myös uskonnolliseen ajatteluun. Keskustele ja kuulostele lapsen ajatuksia ja korjaa mahdollisia väärinymmärrettyjä sanoja tai ajatuksia.
Lapsella on oikeus uskoa omalla tavallaan. Usko, arvomaailma ja ajattelu kehittyvät ja kasvavat vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten kanssa. Ota syliin, hymyile, ole lähellä, kuuntele, keskustele, lue. Lue lapselle myös Raamatun kertomuksia ja anna lapselle hiljentymisen ja rauhoittumisen kokemuksia. Tutustuta lapsia paikkoihin, joissa Jumala on läsnä, mene lapsen kanssa kirkkoon, luontoon, seurakunnan tapahtumiin, paikkoihin, jotka ovat sinulle ja lapselle merkityksellisiä.
Ihminen on syntymästään lähtien hengellinen. Lapsella hengellisyys on ihmettelyä, ihailua, tutkimista, leikkimistä. Lapsi elää hengellisyyttä todeksi arkielämässään, tutuissa ja turvallisissa ympäristöissä. Näin hengellisyys kasvaa turvallisessa vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Älä estele Pyhää, anna sen tulla!
Lasten vanhemmille, kummeille, isovanhemmille on annettu tärkeä tehtävä rukoilla lapsen puolesta ja lapsen kanssa.
Iltarukouksesta on hyvä aloittaa. Istahda tuolille lapsen sängyn viereen ja kerro lapselle, että nyt on iltarukouksen aika. Voit opettaa hänelle tutun, itsellesi tärkeän rukouksen tai laulun. Sen jälkeen voitte jutella ja miettiä yhdessä, onko asioita, joiden puolesta voisitte yhdessä rukoilla. Kerro lapselle, että Jumala kuulee kaikki rukoukset, myös sanattomat huokaukset.
Pelkkä aikuisen läsnäolo riittää rauhoittamaan lasta. Kun lapsi on vielä niin pieni, ettei hän osaa yhtyä rukoukseen, rukoile sinä aikuinen lapsen puolesta. Laita kädet lapsen pään päälle, silittele ja lähetä rukouksesi taivaan Isälle.
Opeta myöhemmin lapselle, että rukouksessa hän voi kertoa taivaan Isälle ilot ja surut. Jumalan puoleen voi kääntyä milloin tahansa, ei vain iltarukouksen aikaan.
Rukouselämä kasvaa samassa läsnäolossa, ihmettelyssä, hiljaisuudessa kuin uskokin. Anna aikaa lapselle, hänen uskonsa kasvulle ja hänen rukouselämänsä vahvistumiselle.
Tule, Jeesus, lapses luo,
armos, siunaukses suo.
Tue pientä horjuvaa,
johda tietä oikeaa.
Aamen.
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani.
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
Aamen
Kastettu lapsi voi osallistua ehtoolliselle yhdessä vanhempiensa tai muun aikuisen kanssa. Lapsi voidaan myös vain siunata, jos hän ei halua ottaa vastaan ehtoollista tai ei vielä tunnista ehtoollisen merkitystä.
Lapsen kanssa ehtoolliselle tuleva aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle siunaus vai ehtoollinen. Lapsi voi myös nauttia vain ehtoollisleivän tai kastaa ehtoollisleivän viinipikariin.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä