Lohtajan pappila

Historia

Lohtajan kirkkoherran pappila eli Saukon pappila on viehättävä rakennusmiljöö 1800-luvun alkupuolelta. Lohtajan kirkkoherrat ovat asuneet pappilassa. Pappila on sijainnut samalla paikalla yli 400 vuotta. Pihapiiristä on ajan mittaan purettu vanhat päärakennukset ja muut huonokuntoiset rakennukset, mutta arvokkaimpana on säilytetty ja kunnostettu viimeisin, 1800-luvun alussa valmistunut pappila.

Nykyistä päärakennusta edeltävästä ajasta muistuttavat muun muassa sen alla oleva vanha kellari, luhti ja pappilan pellot vielä kätkössä olevine plootuaarteineen.

Rakennusmestari Thomas Rijf kisälleineen korjasi sortumassa olleen kellarin vuonna 1769 kirkonkyläläisten tuomilla liuskekivillä, joten se lienee paljon vanhempi. Kokkolassa on samankaltaisia kellareita 1600-luvulta. 

Pappilaan johtavan vihreän koivukujan päässä on vanha ns. läpiajoluhti, jonka holvikäytävän alta ajettiin ennen hevosilla pappilaan asioimaan. Nykyisen Himangan väki rakensi luhdin. Eri kylillä oli nimittäin vastuu pappilan eri rakennuksista.

Nykyisen pappilan päärakennuksen suunnittelu aloitettiin 1780-luvulla samalla kun muita pihapiirin rakennuksia kunnostettiin ja uusittiin. 

Ensimmäinen ehdotus pappilan nykyisen päärakennuksen syntymäpäiväksi on 12.6.1797, jolloin lääninrovasti Anders Chydenius piti rovastintarkastuksen jälkeen pappilan taloudellisen katselmuksen. Siinä yhteydessä Lohtajan 20 pitäjänvaltuutettua teki kirkkoherra Johan Snellmanin kanssa sopimuksen mm. pappilan uuden päärakennuksen tekemisestä. Usein rakennuksen ikä lasketaan piirustusten päivämäärästä. Piirustukset hyväksyttiin pitäjänkokouksessa 9.12.1797.

Kolmas mahdollinen syntymäpäivä on vapun aikaan 1803, jolloin edellisenä vuonna valittu kirkkoherra Anders Törnudd perheineen asettui siihen. Törnudd kastoi ensimmäisen lapsen Lohtajalla 23.4.1803. Pappilan 200-vuotisjuhlaa vietettiin tämän ajankohdan mukaisesti 30.4.2003.

Ison päärakennuksen rakentaminen kesti vuosia. Vielä 1804 työt olivat osittain kesken.

Suomen sodan aikana Lohtajan pappila toimi Suomen joukkojen ylipäällikön Klingsporin päämajana. 29.9.1808 solmittiin pappilassa aselepo Ruotsin ja Venäjän välille. Sopimuksen allekirjoittivat Klingsporin lisäksi Venäjän armeijan ylipäällikkö Kamenski ja hänen neuvonantajansa van Suchtelen. Pappilan seinään on kiinnitetty aselevon muistolaatta ja yksi huoneista on palautettu 1800-luvun asuun ja nimitetty Klingsporin kamariksi.

Lohtajan pappilan puistohanke toteutettiin vuosina 2006-2007. Hankkeessa oli mukana lohtajalaisia yhteistyökumppaneita ja Rieska-Leader ry.

Pappilan sisätiloissa tehtiin vuoden 2012 syksyllä värikerros- ja tapettitutkimus ja samalla laadittiin suunnitelma restauroinnin toteuttamiseksi. Työn suoritti konservaattori Mari Hanni. Sisätilojen restauroinnin tavoitteena oli saada pappilan salitilat laajempaan yleisökäyttöön toimivilla kalusteratkaisuilla historiallista näkemystä korostaen. Työ toteutettiin 2013-2014 Rieska-Leaderin hankkeena ja seurakuntayhtymän omana työnä, jossa oli mukana mittava talkooporukka lohtajalaisista yhdistyksistä. Varsinaisen ammattityön tekivät restaurointikisälli Aino-Maria Niemelä, erityisammattimies Ove Nyblom ja paikkakunnan omat miehet Paavo Toskala ja Martti Lukkarila. Pappilan ulkopintojen kunnostus- ja maalaustyöt valmistuivat lokakuussa 2015. Pihapiirin aitat kunnostettiin kesällä 2016, jolloin ne saivat uudet katot.