Lohtajan kirkon historia

Lohtajan nykyinen kirkko on järjestyksessä neljäs tai viides. Eräässä asiakirjassa mainitaan, että Lohtajan ensimmäinen kirkko olisi rakennettu uskonpuhdistuksen alkamisvuonna 1517. Perimätieto esittää tämän kirkon paikaksi Kylänmäkeä.

Seuraavien kirkkojen vaiheista kertoo nykyisen kirkon pilarissa oleva: "Se ensimäinen Kircko on ollut Wähäi Capelli rakettu 1576 Lochtajan Kircko maalle Wuonna 1617 on se mahan jaotettu ja yxi usi siawambi siallerakettu. Wuonna 1643 sinä 14 p. Juliuxes syttyi se pitkäisen tulesta ja paloi ylös caickein Kelloins ja Caunistuxens cansa."

Nykyistä edellinen kirkko rakennettiin vuonna 1644 lähelle nykyistä seurakuntakotia. Se oli pitkäkirkko eli pohjakaavaltaan suorakaiteenmuotoinen kirkko, jossa oli iso torni ja useita pieniä torneja. Kirkko purettiin keväällä 1768 lahovikojen ja tornin kallistuman vuoksi.

Nykyinen kirkko rakennettiin edellistä korkeammalle paikalle, jotta se palvelisi samalla merenkulkijain maamerkkinä. Edelleen kirkon tehtävä on näyttää missä mennään. Kirkkoa käytettiin kastekirjasta päätellen jo keskeneräisenä. Kerrotaan, että ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin 12.5.1769, jolloin kirkko ilmeisesti oli valmis. Jumalanpalveluksen toimitti pastori C.H. Ståhle, josta tuli myöhemmin Oulun kirkkoherra.

Tunnettu rakennusmestari Matti Honka (Matts Lillhonga) Kokkolan Vitsarista piirsi nykyisen kirkon sekä johti sen rakennustöitä. Lohtajan kirkkoa pidetään yhtenä hänen parhaista töistään. Se on lisäristeillä rakennettu kirkko, ja kirkon sisällä olevat neljä pilaria tukevat rakennetta. Länsi-Suomessa ei ole toista samanlaista kirkkoa. Karjalan kahtamoiset ovat pohjapiirrokseltaan samanlaisia, mutta niissä on erilainen kattorakenne. Uuden kirkon malli päätettiin äänestämällä.
Arkkitehtuuriset innovaatiothan tulivat Keski-Euroopasta Ruotsin kautta Suomeen. Niin tämä moderni ristikirkkokin.

Kirkon nimi Sophia Magdalenan kirkko tulee kuningas Kustaa III:n puolison mukaan. Nimi olisi haluttu antaa kuninkaan mukaan, mutta koska Toholammin kirkko valmistui aikaisemmin, he saivat sen kunnian.

Historia näkyy monella tapaa nykyisessä kirkossa. Katon poikkipalkista ja pilareista on luettavissa kirkon historiaa. Konservaattori Thorvald Lindqvistin nimikirjoitus löytyy urkuparven vasemmasta reunasta. Kirkon kattolaudoituksessa on käytetty edellisen kirkon seinälautoja, joissa on Christian Wilbrandtin maalaamia enkeleitä. Esimerkiksi saarnastuoli, krusifiksi, kastemalja, votiivilaiva, tiimalasi, virsitaulu, kattokruunu, kynttiläkruunuja, lampetteja ja tekstiilejä ovat edellisen kirkon perintöä. Ne ovat säilyneet isovihan aikaisista ryöstöretkistä huolimatta.
Saarnastuoli on kaarevalinjainen ja erityisen koristeltu. Sen on rakentanut veteliläinen Nikkari-Erkki 1758 ja koristellut kokkolalainen taidemaalari Johan Backman.

Kirkon maineikkain esine on Mikael Toppeliuksen vuosina 1770-1773 maalaama koko seinän kokoinen, kolmiosainen alttaritaulusarja eli triptyykki. Toppelius on tunnetuin vanhoista suomalaisista kirkkomaalareista. Näissä alttaritauluissa sanotaan hänen värienkäyttönsä puhjenneen loistoonsa. Toppeliuksen pojanpoika oli Sakari Topelius, joka on kirjoittanut sadun Lohtajan puuäijästä.

Kirkko on alun perin ollut hirsipintainen, mutta se on myöhemmin vuorattu laudoilla sekä sisältä että ulkoa. Myös katto on tervattu säännöllisesti. Kirkon ulkoväri on vaihtunut aika ajoin punamullasta valkoiseen ja nykyiseen keltaiseen.
Jossain vaiheessa 1800-luvulla kirkko oli kaksivärinen, alaosa punainen ja yläosa keltainen.

Kirkko uudistettiin perusteellisesti vuosina 1905-1907, jolloin se vuorattiin sisältä ja ulkoa sekä ikkunat laajennettiin ja penkit uusittiin. Vuosien 1955-1956 remontissa kirkon sisätilat palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla. Penkit palautettiin entiseen asuunsa, samoin ikkunat pyöreään muotoonsa. Lindqvist olisi halunnut entisöidä myös pilarit, jotka oli peitetty 1905. Kirkkoneuvoston enemmistö ei kuitenkaan tähän suostunut. Kovalevyt poistettiin pilareista vasta kirkkoherra Mikko Himangan aikana vuosituhannen taitteessa.

Viimeisin remontti on tehty vuonna 2009, jolloin Lohtajan kirkko peruskorjattiin. Silloin uusittiin muun muassa valaistus, sähkö- ja lämmitysjärjestelmä, ulkoportaat sekä kirkon penkkien istuinosat. Työlistalla olivat myös urkujen ja sakastin kunnostus sekä alttaritaulujen, saarnastuolin ja kattokruunun konservointi. Kirkkoon saatiin myös wc. Piispa Samuel Salmi toimitti kirkon uudelleen vihkimisen 31.1.2010.