Hautajaisten järjestämiseen liittyy usein yllättävän paljon työtä ja ristiriitaisia tunteita helpotuksesta ja surusta syyllisyyteen ja iloon asti. Musiikki on hautajaisissa osin juuri siksi, että erilaiset tunteet pääsevät helpommin ulos ja käsittelyyn.
Tyypillisesti hautajaiset koostuvat siunaustilaisuudesta, haudalla käynnistä ja muistotilaisuudesta. Siunaustilaisuus on jumalanpalvelus. Siinä Jumala itse siunaa pois nukkuneen haudan lepoon odottamaan ylösnousemusta. Niinpä siunaustilaisuutta koskevat tietyt samat säännöt kuin sunnuntain jumalanpalvelusta. Siunaustilaisuus alkaa surumusiikilla, jonka aikana arkku yleensä kannetaan sisään. Yhteislauluina siunaustilaisuudessa käytetään virsiä, joita yleensä on kaksi tai kolme. Keskimmäisen virren tilalla voi olla muuta musiikkia ja myös useammalle laululle löytyy tilaa, jos niin toivotaan. Siunauksen ja kukkien laskun jälkeen soi saattomusikki, jonka aikana arkku kannetaan ulos kirkosta tai kappelista.
Haudalla veisataan yleensä virsi 377 ”Sun haltuus, rakas Isäni”. Omaiset voivat valita myös jonkin muun virren.
Muistotilaisuus on vapaamuotoinen ja omaiset voivat rakentaa sen haluamallaan tavalla. Rakkauslaulujen, lempi-iskelmien ja muiden maallisten kappaleiden paikka on muistotilaisuudessa. Jos muistotilaisuus järjestetään seurakunnan tiloissa, virsikirjoja on tarjolla ja niitä saa mieluusti hyödyntää yhteislauluun.
