"Lähdimme Kokkolan kosteasta ja viileästä säästä helteiseen Turkuun, missä säät aivan hellivät meitä auringolla ja lämmöllä. Palella ja kastua ei tarvinnut."  

Kuorossamme on jo pitkään ollut lentävänä lauseena, että olemme ”Mailmamparas kirkkokuoro” - nimenomaan käläviläisittäin äännettynä ja kirjoitettuna. Sanonta on saanut alkunsa, kun eräs entinen kirkkokuorolainen oli vanhainkodilla kuunnellut radion välityksellä jumalanpalvelusta kotikirkosta. Kuoro oli entisen kuorolaisen tarkkaan korvaan kuulostanut oikein hyvältä, ja hän oli tunteellisesti huokaissut ja todennut, että kyllä Käläviällä on mailmamparas kirkkokuoro.

Jag har arbetat inom Karleby svenska församling sedan 1 februari 2017. I dagens läge är det 3 ½ månader. Jag är uppvuxen i Nedervetil och har efter studierna vetat att jag vill komma tillbaka till mina hemtrakter och till mig egen stad, Karleby. Min studiestad Åbo är vacker och jag trivdes bra, men när jag går längs gatorna i Karleby känner jag mig hemma.

Tiistaiaamusella koukkaan Marinkaisten rukoushuoneelle. Normaalisti aloitan aamulla toimistolta, mutta tänä aamuna olen sopinut treffit Eeva Puution kanssa Marinkaisten rukoushuoneen takahuoneeseen. Eeva siellä jo odotteleekin. Tai käy läpi tavaroita ja järjestelee paikkoja. Suunnittelee jo mielessään, mitä voi siirtää jatkokierrätykseen.