Moni löysi tien takaisin kirkkoon

Kirkkoon liittyi ennätysmäärä, eroamiset vähenivät.

Vuoden vaihteessa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vakinaisesta väestöstä 77,3 prosenttia eli yhteensä 4.173.300 suomalaista. Edellisvuonna vastaava osuus oli 78,2 %.
Kirkon jäsenyyden jätti vuonna 2011 kaikkiaan 42.693 henkilöä. Edellisenä vuonna kirkosta erosi 83.097 jäsentä. Eroaminen kasvoi poikkeuksellisen runsaasti lokakuussa 2010 esitetyn homoaiheisen televisiokeskustelun jälkeen. Vuonna 2009 kirkosta erosi 43.650 jäsentä ja vuonna 2008 yli 52.000.

Kirkkoon liittyi vuonna 2011 yhteensä 14.082 uutta jäsentä. Liittyneiden määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se ylitti edellisvuoden ennätyksen, joka oli 13.284. 
Seurakunnat kastoivat 46 212 lasta vuonna 2011. Edellisvuonna kastettuja lapsia oli 48 347. Kirkon jäseniä kuoli 41 412, kun vuonna 2010 kirkon jäsenistä kuoli 43 195.
Tiedot ovat väestörekisterikeskuksen ennakkotietoja 29.12.2011. Luvut vahvistetaan helmikuussa.

- Tärkeimmäksi kirkkoon kuulumisen syyksi on noussut se, että kirkko kulkee tarvittaessa ihmisten rinnalla ja perustaa toimintansa lähimmäisenrakkauteen, Kirkon tutkimuskeskuksen ma. johtaja Harri Palmu siteeraa tutkimusaineistoa, jonka tutkimuskeskus keräsi TNS-gallupin kanssa marraskuussa. Vastaajina oli lähes 5000 suomalaista.
Tutkimusaineiston mukaan myös hautausmaiden ylläpito sekä kirkolliset toimitukset ovat monelle tärkeitä syitä kuulua kirkkoon. Valtaosalle jäsenistä kirkon kulttuuriset ja kasvatukselliset tehtävät ovat merkityksellisiä jäsenyyden syitä.

Kokkolan seurakuntayhtymän seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä laski  edellisvuodesta 153:lla. Lasku oli huomattavasti maltillisempaa kuin vuotta aiemmin, jolloin se oli 250.
Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa ja Kälviän seurakunnassa jäsenmäärä kasvoi, mutta muissa seurakunnissa se väheni.

Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Harju löytää tilastoista myös ilon aiheita.
- Kaustisella ja Ullavassa kirkosta eroaminen on vähentynyt aika paljon. Täytyy toivoa, että seurakunta omalla arkisella toiminnallaan voisi vahvistaa yksittäisten kristittyjen sitoutumista kirkkoon, sen arvoihin ja lähimmäisiin.
- Avioerojen määrä on laskenut. Myös avioliittojen solmiminen on vilkastunut. Jonkin verran vihkimisiä on toimitettu ristiäisten yhteydessä, mikä toimii oikein hyvin, Harju toteaa.
- Kaikki eivät halua käyttää pelkän hääpäivän suunnitteluun kuukausia. Voimavaroja tarvitaan kaikkein eniten avioliiton arjessa, jossa parisuhteen palikoiden kanssa eletään.
- Kastettujen määrän suuri lisääntyminen on positiivinen asia. Pienimmistä on muistettava pitää huolta.

Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö vertaa lukuja 19 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin Kaarlelan ja Kokkolan suomalainen seurakunta yhdistyivät.
- Jäsenmäärä on noussut reilulla tuhannella. Kokkolaan muuttaa paljon lapsiperheitä.
- Seitsemän viime vuoden aikana kastettujen määrä on noussut tasaisesti ja kirkkoon liittyneiden määrä on lähes kolminkertaistunut.
- 1990-luvun lamavuosina kirkosta erottiin taloudellisista syistä. Laman jälkeen kirkkoon liittyneitä oli välillä enemmän kuin kirkosta eronneita. Myös viime vuonna suomalaisessa seurakunnassa oli havaittavissa, että useita kymmeniä vuonna 2010 kirkosta eronneita palasi kirkkoon.

Klikkaa tästä nähdäksesi seurakuntien tilastot vuodelta 2011.

Kirkon tiedotuskeskus & A-I Björkström